Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi kesäkuussa maakuntaan yhteensä 904 000 € valtion avustuksia vesien ja merenhoidon hankkeisiin. Myönnetyistä avustuksista hieman yli kolmasosa oli suoraan Varsinais-Suomen kuntien hakemaa avustusta vesien- ja merenhoidon toimiin, jonka lisäksi toinen kolmasosa oli hankkeita, joissa kunnilla on merkittävä rooli tai hakijana oli säätiö tai yhdistys, jossa kunnat ovat jäseninä. Käynnistyvät hankkeet kohdistuvat alueille, joissa vesien ekologinen tila on hyvää huonompi. Hankkeissa tullaan tekemään vesistöön päätyvän ravinnekuormituksen vähentämiseen ja luonnonmukaiseen vesienhallintaan tähtäävien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta Saaristomeren valuma-alueella.
Avustetut kuntavetoiset hankkeet:
- Naantalin Saaristomeritoimet ja Vaarjoen kosteikon toteuttaminen – Hankkeessa tullaan Naantalin kaupungin Saaristomeritoimien yleissuunnitelma vuosille 2025-2030 ja tämän lisäksi toteuttamaan Vaarjoen kosteikko, jonka suunnittelu on parhaillaan käynnissä.
- Kaarinan kaupungin Ladjakoskenojan vesiensuojelun PILOT-hanke – Hankkeessa laaditaan suunnitelmat neljälle vesienhallintarakenteelle, seurataan valumia ja puron vedenlaatua sekä toteutetaan yksi luonnonmukaisen vesienhallinnan ratkaisu.
- Raision kaupungin Raisionlahden valumavesien yleissuunnitelma – Hankkeessa tavoitteena on parantaa Raisionlahden alueen vesien ekologista tilaa ja vähentää tulvahaittoja, laatimalla alueelle valumavesien yleissuunnitelma.
- Salon kaupungin Halikonlahti 2024-2025 -hanke – Selvityshanke jonka tavoitteena on tunnistaa Halikonlahden lähivaluma-alueelta mahdollisuuksia luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseksi sekä laatia pellonkäyttösuunnitelma Salon kaupungin omistamien peltojen kestävälle viljelylle vesiensuojelu huomioiden.
- Maskun kunnan Rapuojan valuma-alueen vesienhallinnan kokonaisvaltainen suunnittelu -hanke – Hankkeessa laaditaan kestävän vesienhallinnan toimenpidesuunnitelma mallinnusmenetelmiä hyödyntäen sekä toteutetaan yksi luontopohjainen vesienhallintaratkaisu. Hankkeen tavoitteena on parantaa Rapuojan luonnonmukaista vesien hallintaa sekä ehkäistä tulvariskejä valuma-alueella.
Muut avustetut kuntasidonnaiset hankkeet:
- Aurajokisäätiön Aurajoen vesiensuojelun kohdentaminen ja vesiensuojelutoiminnan järjestäytyminen 2024–2026
- Paimionjoki-yhdistys ry:n Paimionjoen koskikunnostukset välillä Karjakoski – Killalankoski – Hankkeen taustaa Paimionjoki-yhdistyksen verkkosivuilla
- WWF-Suomen VALUTA3 – Varsinais-Suomi (partnereina Kaarinan kaupunki, Paimionjoki-yhdistys sekä Valonia) – Valonian hankesivu
VARELY:n tiedotteen avustuksista voit lukea täältä.
Myös kuntien välinen yhteistyö aktivoitunut Saaristomeren vesiensuojelun edistämiseksi
Aktivoituneen hanketoiminnan lisäksi Varsinais-Suomen kuntien vesiensuojeluviranhaltijat kokoontuivat kesäkuun 2024 alussa yhteen pohtimaan kuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia Saaristomeren vesiensuojelun edistämiseksi. Tapaaminen järjestettiin kunnissa tunnistetusta tarpeesta yhteistyölle. Saaristomeren tilan parantaminen vaatii kaikkien alueen toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja hieman enemmänkin, sillä myös kansallisen tason toimijoiden rooli on erittäin tärkeä alueellisesti. Kunnat ja kuntien välinen yhteistyö on keskeisessä asemassa Saaristomeri-yhteistyössä, sillä merta kuormittavien valuma-alueiden vedenjakajarajat eivät useinkaan noudata kuntarajoja. Kokonaisvaltainen valuma-aluetason kuormituksen vähentäminen vaatii kohdennettuja toimia usean kunnan alueella, mikä taas vuorostaan korostaa kuntien välisen yhteistyön tärkeyttä. Myös yhdistetyillä resursseilla voidaan saada enemmän aikaiseksi.
Kunnilla on monella tasolla tärkeä rooli Saaristomeren vesiensuojelutyön edistämisessä sekä Saaristomeri-ohjelman toimenpiteiden jalkauttamisessa käytäntöön. Saaristomeritoimet eivät ainoastaan tue merialueiden ekologista tilaa, vaan niiden avulla voidaan laajasti tukea alueellisia tarpeita ja kehitystä rannikolta sisämaahan. Vesistöjen parempaan tilaan tähtäävät toimenpiteet tukevat mm. alueelle tärkeiden elinkeinojen, maatalouden ja matkailun, toimintaedellytyksiä sekä parantavat virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vetovoimaisuutta paikallisella tasolla. Alueellisen yhteistyön lisäksi kunnat ovat keskeisiä toimijoita toteutettaessa konkreettisia luonnonmukaisen vesiensuojelun ja -hallinnan toimenpiteitä paikallisella tasolla.
Varsinais-Suomen kunnat ovatkin ilahduttavasti aktivoituneet myös kuntayhteistyön osalta. Kuntien vesiensuojelunviranhaltioiden tapaamiseen osallistuminen oli aktiivista ja päivän aikana tunnistettiin ja suunniteltiin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia sekä hanketarpeita kuntien välillä. Lisäksi tapaamisessa päästiin jo laatimaan konkreettisia vesiensuojelun hankesuunnitelmia. Vastaavan kaltaiset kuntayhteistyötapaamiset koettiin hyödylliseksi ja tapaamisia haluttiin jatkaa myös tulevaisuudessa.
