Hulevedet aiheuttavat kunnissa monenlaisia haasteita, kuten tulvia ja vesistöjen rehevöitymistä. Suomessa sademäärät ovat jo kasvaneet ilmastonmuutoksen myötä ja ennusteiden mukaan ne lisääntyvät edelleen tulevina vuosikymmeninä. Siksi on tärkeää varautua vesienhallintaan ajoissa, jotta voidaan välttää tulevaisuuden ongelmat ja ylimääräiset kustannukset. Erilaisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hajauttaa hulevesien hallintaa, jolloin rankkasateiden aikaan järjestelmät eivät ylikuormitu ja samalla voidaan saavuttaa vesienhallinnan lisäksi muita hyötyjä, kuten lisätä kaupunkiviihtyvyyttä, luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa vesistöjen tilaa.
Liedon Nautelankoskella järjestettiin kesäkuun alussa erityisesti kuntapäättäjille suunnattu seminaari, jossa keskusteltiin siitä, miten kuntien vesienhallintaa voidaan parantaa. Hulevesistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia, jonka lisäksi ne vaikuttavat kuntien lähivesien sekä Saaristomeren vedenlaatuun huuhtomalla rakennetuilta pinnoilta ravinteita ja haitta-aineita. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja Turun ammattikorkeakoululta, Turun seudun puhdistamolta sekä Turun ja Raision kaupungeilta. Asukkaiden näkökulmaa keskusteluun toi Naantalin vanhankaupungin asukasyhdistys.
Keskeisiä nostoja seminaarin puheenvuoroista
Hulevedet eivät kuulu jätevedenpuhdistamoille
Suuria määriä hulevesiä päätyy tarpeettomasti jätevedenpuhdistamolle virheellisten liitosten sekä huonokuntoisten viemäreiden takia. Noin 40 prosenttia kaikesta jätevedenpuhdistamolle päätyvästä vedestä on hulevettä, jota ei olisi tarkoituksenmukaista puhdistaa. Lisääntyneiden kustannusten ohella hulevedet heikentävät puhdistusprosessin toimintaa ja pahimmassa tapauksessa rankkasateiden tai lumien sulamisaikaan jätevesiverkosto voi vuotaa yli kapasiteetin loppuessa, jolloin jätevettä päätyy puhdistamattomana ympäristöön. Hulevedet eivät aiheuta ylimääräisiä kustannuksia pelkästään jätevedenpuhdistamolla, vaan myös verkostossa, jossa hulevesiä pumpataan pumppaamolta toiselle.
Perinteinen hulevesien hallinta ei vastaa nykyhaasteisiin
Taajamissa on perinteisesti toteutettu vesienhallintaa harmaalla infrastruktuurilla eli johtamalla hulevedet putkia pitkin eteenpäin. Nämä rakenteet on usein toteutettu aikana, jolloin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole huomioitu, eikä putkiverkoston kapasiteetin lisääminen jälkikäteen ole taloudellisesti järkevää. Keskittymällä luontopohjaisiin ratkaisuihin, voidaan hulevesien muodostumista ehkäistä ja vesiä käsitellä ja viivyttää siellä, missä vedet muodostuvat.
Hulevesien hallinta vaatii laajaa yhteistyötä
Vesienhallinnassa yhteistyö on välttämätöntä sekä kunnan sisällä että kuntarajojen yli, sillä mahdolliset hulevesiongelmat koskettavat tavalla tai toisella useita toimijoita. Ongelman ilmentyessä siihen linkittyvät muun muassa kunnan päättäjät, asukkaat, tekninen toimi, maankäyttö ja kaavoitus, ympäristöpuoli sekä rakennusvalvonta. Prosessien ja vastuiden selkeyttäminen on tärkeää kuntaorganisaatiossa.
Ilmastokestävää vesienhallintaa valuma-alueiden ehdoilla
Turussa hulevesien hallintaa kehitetään tarvelähtöisesti. Turun suurimmat ilmastoriskit liittyvät äkillisiin suuriin sademääriin, myrskyihin ja tulviin sekä nopeaan ekologiseen muutokseen. Tavoitteeksi hulevesien hallinnan kehittämisessä on nostettu valuma-aluepohjainen lähestymistapa.
Yhteinen tahtotila nousi keskustelun keskiöön paneelissa
Asiantuntijapuheenvuoroja seurasi paneelikeskustelu, jota käytiin Kalervo Väänäsen johdolla. Keskusteluun osallistui Irina Nordman Turun Vesihuollosta, Jonas MartinMeyer Turulta, Nina Kallio SDP:ltä sekä Jussi Saari Aurajokisäätiöstä. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, miten yhteistyötä eri sektorien välillä voitaisiin lisätä ja päästä siten parempiin tuloksiin vesien hallinnan suhteen.
Keskustelussa korostui se, että eri tahojen välille tulee löytää yhteinen tahtotila, jolla vesienhallintaa voidaan lähteä yhdessä edistämään.
Paneelissa nostettiin esiin myös se, että hulevedet tulisi saada kiinnostavaksi aiheeksi, sillä kyseessä on kunnan konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa vesiensuojeluun ja samalla saavuttaa pitkän aikavälin säästöjä. Ei riitä, että korjataan vain nykyisiä ongelmia, vaan katse tulee suunnata pidemmälle tulevaisuuteen. Vuosien varrella on tehty hyviä suunnitelmia, esimerkiksi Saaristomeren suojelussa, mutta keskustelussa todettiin, että hyvienkin suunnitelmien vieminen käytäntöön vaatii usein paljon aikaa. Sama koetaan nyt hulevesien saralla. Lisäksi yhtenä keskeisenä tekijänä tunnistettiin tiedon ja ymmärryksen puute. Paneelikeskustelussa korostettiin, että päätöksenteon tulee perustua faktoihin.
Tulevaisuuden tulvat torjutaan tämän päivän päätöksillä
Vesienhallinta vaatii yhteistyötä kunnan sisällä sekä kuntien välillä, sillä veden kulku ei noudata kuntarajoja. Valuma-aluelähtöiseen vesienhallintaan tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Hulevesien hallinnan kannalta hajautettujen ratkaisujen tulee olla keskiössä, jolloin vedet käsitellään siellä missä ne syntyvät. Kuten muussakin varautumisessa, myös hulevesien kohdalla ennakoiminen on avainasemassa. Esimerkiksi tulvavahinkojen korjaaminen tulee usein kalliimmaksi, kuin ongelmien ennaltaehkäisy. Ratkaisut voivat yksinkertaisimmillaan olla esimerkiksi puiden istutusta ja asfaltoinnin välttämistä sellaisilla alueilla, joilla siihen on mahdollisuus.
Lisätiedot
Taajamavesiseminaari järjestettiin 2.6.2025 osana AMKin Turun alueen kaupunkivesien kokonaisvaltainen hallinta ja Työmaavesien hallinnan ratkaisut -hankkeita sekä Valonian Pienten taajamien vesistölähtöiset hulevesiratkaisut Varsinais-Suomessa -hanketta. Työmaavesien hallinnan ratkaisut -hanketta rahoittaa Maa- ja vesitekniikan tuki ry., kahta muuta hanketta ympäristöministeriö Ahti-ohjelmasta (2023-2027).
