Kotitalouksien hiilijalanjälki on lähes puolittunut 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos, vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Muutos kuitenkin osoittaa, että hyvinvoinnin ylläpitäminen on mahdollista samalla kun hiilijalanjälki pienenee. Tällä uralla meidän on syytä jatkaa edelleen – yhtäältä aktiivisilla toimilla omassa elämässä ja toisaalta tuotantotapojen kehittämisellä yrityksissä.
Vuoden vaihteessa julkaistiin uudistunut Ilmastodieetti-työkalu, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen. Laskuri arvioi asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tee ilmastodieetti osoitteessa ilmastodieetti.fi ja pohdi ehdotuksia, joita laskuri juuri sinulle ehdottaa. Saat niistä ihan kohtuullisen kokonaiskuvan toimista, joita omassa arjessasi voit kehittää.
Vaikka arviointityökaluja jatkuvasti kehitetään, ovat ne vielä suuntaa antavia. Emme siis edelleenkään tiedä tarkalleen, mikä vaikutus kullakin tuotteella on ilmastolle tai luonnolle. Esimerkiksi verkkokaupasta halvalla ostetun vaatteen mukana ei tule luetteloa vaikutuksista, joita vaatteen valmistaminen tai kuljettaminen on aiheuttanut. Luonnon ja ilmaston kuormitus tapahtuu valmistusmaissa, jolloin siltä on helppo sulkea silmänsä. Kuitenkin jokainen kulutusvalinta tai arjen päätös on osa laajempaa kuvaa ja kertoo meistä: pikamuotia vai kestäviä vaatteita, kotimaista vai ulkomaista, autolla vai pyörällä, verkkokauppa vai hyvät lähipalvelut? Valintamme viestivät siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme.
