Liedon kunnantalolla järjestettiin keskiviikkona 18.11.2017 Lounais-Suomen vesihuoltopäivät. Tilaisuudessa oli läsnä lähes 150 kuntien viranomaista, vesihuoltolaitosten henkilökuntaa sekä alan yrityksiä Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Vuosittain järjestettävän vesihuoltopäivän teemana oli vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden parantaminen. Aiheesta kuultiin alustuksia, minkä jälkeen ideoitiin pienryhmissä sitä, kuinka toimintavarmuutta voidaan parantaa ja kehittää.

Lounais-Suomen vesihuollon ajankohtaisia

Päivän aluksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila kertoi Lounais-Suomen vesihuollon ajankohtaisista asioista. Vuonna 2017 Lounais-Suomessa on muun muassa laadittu Turun Länsivyöhykkeen kunnille (Raisio, Masku, Naantali, Rusko, Nousiainen, Mynämäki) vedenhankinnan alueellinen yleisssuunnitelma. Loppuvuodesta julkaisiin Lounais-Suomen vesihuoltoyhteistyön kehittymisestä kertova julkaisu VETTÄ HANASTA! 

Lounais-Suomessa on tuettu neljää haja-asutuksen vesihuoltohanketta. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus on tukenut kahta haja-asutuksen jätevesineuvontahanketta ja työstänyt pohjavesialueiden uudelleen luokittelua, joissa myös Valonia on ollut mukana. Pohjavesialueiden uudelleen luokittelua jatketaan vuonna 2018. Lisäksi ensi vuonna laaditaan alueellinen kehittämissuunnitelma Hämeenkankaan ja Vatulanharjun pohjavesialueille yhteistyössä alueen kuntien, maakuntaliittojen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Varautumista voi suunnitella ja riskejä ennaltaehkäistä

Tampereen teknillisen yliopiston yliopistotutkija Tapio Katko käsitteli puheenvuorossaan toimivan vesihuollon takaamista kaikissa tilanteissa. Katko painotti, että Suomessa voidaan olla ylpeitä hyvälaatuisesta talousvedestä ja hyvin hoidetusta jätevesien käsittelystä. Tulevaisuuden haasteina ovat vesihuollossa ikääntyvä infrastruktuuri ja sen mukanaan tuoma vesihuollon haavoittuvuus ja riskien hallinta. Lisäksi haasteena on ikääntyvä henkilöstö ja osaavan henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. Kestävän vesihuollon takaamiseksi on tärkeää, että vesihuolto pysyy julkisena palveluna, jossa vallitsee hyvän hallinnon periaatteet.

Jatkuvuuskonsultointi Oy:n johtava asiantuntija Petri Lonka esitteli, miten toteutetaan hyvä vesihuollon varautumissuunnitelma ja miten toimintaa häiriötilanteessa voidaan harjoitella. Lonka esitteli Porvoon veden kanssa tehdyn häiriötilanneharjoituksen. Harjoituksesta oli hyötyä, sillä kaksi viikkoa sen jälkeen vedenjakelussa ilmenikin oikeasti häiriö. Toiminta tositilanteessa oli sujuvaa, sillä suunnitelmassa ja harjoitustilanteessa oli jaettu selkeästi tehtävät. Lonka painotti erityisesti viestinnän merkitystä vesihuoltolaitosten häiriöissä. Harvalla vesihuoltolaitoksella on omaa viestintähenkilöstä ja vesilaitoksen johtaja ei voi tehdä samaan aikaan päätöksiä ja vastata kuntalaisten kyselyihin. Häiriötilanneharjoituksessa demonstroidaan myös tiedotustilaisuuden järjestämistä ja medialle puhumista. Lisäksi Lonka esitteli tuoreen suunnitteluharjoituksen, joka oli tehty Liedon Veden kanssa.

Valonian Kirsi Ahonen kertoi loppusuoralla olevasta Jätevesiylivuotojen parempi hallinta-hankkeesta, joka on tehty Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoalueelle. Hankkeessa on tarkasteltu jätevedenpumppaamoilla tapahtuneita ylivuotoja ja toimintatapoja ylivuototilanteessa. Lisäksi on tunnistettu verkostoalueen noin 500 jätevedenpumppaamon sijaintiin perustuvat ympäristöriskit. Paikkatietopohjaisella riskianalyysillä voidaan kunnostustoimien resursseja kohdentaa etenkin herkkien alueiden pumppaamoille. Lisäksi herkät alueet voidaan ottaa huomioon uusien verkostojen pumppaamojen sijainteja suunniteltaessa. Hankkeessa luodaan yhteistyömalli, jossa monialaisen yhteistyön avulla kehitetään parannustoimia ylivuotojen estämiseksi ja vähentämiseksi.

Laitosten toimintavarmuuden kehittäminen vaatii myös uusia tekijöitä

Vesihuoltopäivän iltapäivä oli varattu osallistavalle ideoinnille pienryhmäkeskusteluna. Kymmenessä pienryhmässä kiertäen keskusteltiin laitoksen toimintavarmuuden kehittämisestä. Ryhmien aiheet olivat: varautumissuunnitelma, laitoksen talous, henkilöstöresurssit, yhteistyö, tiedottaminen, harjoitukset, saneeraus, veden toimituksen varmistaminen, toimiva jätevesihuolto ja osuuskuntahankkeiden ongelmat. Lisäksi keskusteltiin varautumiskoulutuksen sisällöstä, maakunnallisten vesihuoltopäivien kehittämisestä sekä ELY-keskusten roolista nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluista koostettiin raportti (ks. lisätietoja).

Vesihuoltolaitoksilla haasteena on saada vähäiset resurssit riittämään samalla, kun verkosto vanhenee ja vaatii laajoja saneerauksia. Yhtenä ratkaisuna ryhmäkeskusteluissa pohdittiin, saataisiinko yhteistyöllä pienten vesilaitosten resurssit riittämään esimerkiksi päivystysvuoroja tai viestintäosaamista yhdistämällä. Myös ikääntyvä henkilöstö tuo painetta tiedon välittämiselle. Mentorointi nähtiin tärkeäksi keinoksi vesihuollon tietotaidon välittämisessä uusille tekijöille, sillä alalla on paljon laitoskohtaista, niin sanottua hiljaista tietoa. Uusia tekijöitä alalla tarvitaan ja vesihuoltolaitosten imagoa pitäisi nostaa esimerkiksi vierailemalla alan oppilaitoksissa sekä kutsumalla koululaisia ja opiskelijoita laitosvierailulle. Lisää pienryhmien ideoista koosteraportissa.

Lounais-Suomen vesihuoltopäivät järjesti Varsinais-Suomen ELY-keskus. Seuraavat maakunnalliset vesihuoltopäivät järjestetään alustavasti torstaina 18.11.2018 ja ehdotuksia päivien ohjelmaksi voi lähettää pitkin vuotta vesitalousasiantuntija Minna Nummelinille (minna.nummelin(at)ely-keskus.fi).

 

Lisätietoja

Tilaisuuden esitykset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sivuilla.

Pienryhmäkeskusteluiden kooste Vesihuoltopäivät 2017

VETTÄ HANASTA! - Vesihuoltoyhteistyön kehittyminen Lounais-Suomessa. Lammila, J. ja Nummelin, M., 2017.