Marraskuun puolivälissä Tuorlan maaseutuopistolla järjestettiin Kiertotalous koulumaailmassa -seminaari. Opettajille ja muille kasvattajille tarkoitetussa tilaisuudessa pohdittiin alustusten, toimintapisteiden sekä paneelikeskustelun kautta miksi ja miten kiertotalouden tulisi näkyä koulumaailmassa. Tilaisuuden järjesti Valonia yhteistyössä Varsinais-Suomen Liiton, Lounais-Suomen ympäristökasvatusverkoston sekä CIRCWASTE -hankkeen kanssa.

Valonian projektiasiantuntija Anni Lahtela avasi tilaisuuden kertomalla, mistä kaikesta kiertotaloudessa on kysymys. Esityksessä käytiin läpi kiertotalousajattelun periaatteita, läpileikkaavuuden tärkeyttä, mahdollisia yhteyksiä koulumaailmaan sekä erilaista termistöä ja muun muassa ohjauskeinoja.

Baltic Sea Action Groupin koordinaattori Eero Jalava jatkoi alustusten sarjaa puheenvuorollaan kiertotaloudesta Itämeri-työn näkökulmasta. Jalava kertoi BSAG:n toiminnasta ja johdatti kuulijoita Itämeren tilan ongelmakohtiin sekä ravinteiden kierrätyksen periaatteisiin ja sen tärkeyteen.

Alustusten sarjan päätti dosentti Arto O. Salonen, joka herätti kuulijat pohtimaan nykyisen kestämättömän elämäntavan taustoja ja syitä sekä kiertotalouteen siirtymisen väistämättömyyttä. Salonen toi esiin ihmisten muutospotentiaalin sekä sen, kuinka vanhat elintasoa korostavat ihanteet korvautuvat pikkuhiljaa elämänlaatua korostavilla ihanteilla. Salonen painotti systeemistä ymmärrystä, vastuullista maailmasuhdetta, ihmistenvälistä vuorovaikutusta sekä riittävyyden määrittelemistä keinoina kiertotalouteen siirtymiseksi.

Toimintapisteiden avulla etsittiin kiertotalouden vaikuttamisen paikkoja kouluympäristössä

Päivää jatkettiin toiminnallisesti neljässä toimintapisteessä, jotka kaikki osallistujat pääsivät kiertämään. Pisteiden teemoina olivat tekstiilien kierto, vesistöjen hyvinvointi, ruoka sekä uusiutuvat energiat.

Lounais-Suomen Jätehuollon vetämässä tekstiilipisteessä käytiin Mikaela Sundqvistin avulla havainnollisesti läpi koko tekstiilin kiertokulku. John Nurmisen Säätiön vesistöjen hyvinvointiin keskittyvässä toimintapisteessä Miina Mäki kävi konkreettisten esimerkkien kautta läpi erilaisia tapoja vaikuttaa Itämeren ja muiden vesistöjen hyvinvointiin ja tehokkaampaan ravinnekiertoon. Livialaisten uusiutuvien energioiden toimintapisteelle opiskelijat olivat laatineet biokaasulaitosta ja biodieseltuotannon periaatteita esittelevän julistesarjan sekä tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyviä yhdistelytehtäviä. Valonian kestävään ruokaketjuun liittyvässä pisteessä pohdittiin Jaana Itälä-Laineen johdolla teeman käsittelymahdollisuuksia eri oppiaineissa (lataa tästä kestävä ruokaketju -materiaalit). 

Päivän yhteenveto paneelin kautta

Viimeiseksi päivän ohjelmassa oli seminaarin teemoja yhteen vetävä paneelikeskustelu. Panelisteina toimivat dosentti Arto O. Salonen, Baltic Sea Action Groupin Eero Jalava, John Nurmisen Säätiön Miina Mäki sekä maantiedon, biologian ja käsityön aineenopettaja Niina-Kaisa Puustinen.

Salonen pohti, kuinka maailma muuttuu lasten ja nuorten ympärillä ja kuinka yleiseen vaadittavaan ajattelutavan muutokseen nivoutuu myös se, että työt ja ammatit ovat nyt suuressa murroksessa. Puustinen nosti esiin, että koulut kaipaisivat uudenlaisia yhteistyömalleja muun muassa yritysten kanssa – näin kiertotalouden kytkökset ympäröivään yhteiskuntaan sekä myöhemmin odottavaan työelämään tulisivat konkreettisemmin näkyviin. Jalava huomautti, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ovat aloittaneet laajan yhteistyön, minkä myötä Yrityskylä päivitetään lähemmäksi tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa.

Jalava ja Mäki korostivat myös, että he kaipaisivat suoria yhteydenottoja sekä palautetta koulumaailmasta, jotta he pystyisivät edustamiensa organisaatioiden kautta paremmin tarjoamaan kouluja palvelevia oppimissisältöjä ja yhteistyömahdollisuuksia.