Varsinais-Suomen päästö- ja energiatase on selvitetty muutaman vuoden välein. Ensimmäinen tase laskettiin vuodelle 1997 ja viimeisin on laskettu vuodelle 2010. Maakunnan energiataseessa on selvitetty alueen energiantuotanto ja -käyttö lämmityksen, sähkön sekä teollisuuden energiankäytön osalta. Se kertoo, millä polttoaineella ja miten energiaa tuotetaan ja mihin sitä käytetään.

Päästötaseessa puolestaan on selvitetty päästöjen aiheuttajat. Laskelma keskittyy kasvihuonekaasuihin eli hiilidioksidiin, metaaniin ja typpioksiduuliin. Mukaan on lisätty myös ne päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja. Lasketut päästösektorit ovat energia, teollisuus, maatalous ja jätehuolto.

Suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat yleensä energiantuotanto ja liikenne. Mukaan lasketaan myös erillislämmitys, eli muulla kuin kaukolämmöllä lämmitettyjen talojen päästöt. Jätehuollon ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan laskea jätemäärien, eläinten ja viljelyspinta-alojen mukaan.

Varsinais-Suomen energia- ja päästötase 2010 -julkaisu (pdf)

Varsinais-Suomen päästöt vuoden 2010 taseessa

VA_päästötase

Varsinais-Suomen kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 olivat 6,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Asukasta kohti päästöt olivat 13,6 tonnia CO2-ekv, joka on Suomen keskitasoa. Maakunnan kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 9 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Vuoden 2003 tasosta Varsinais-Suomen kokonaispäästöt ovat vähentyneet noin 3 % ja asukaskohtaiset päästöt noin 6 %. Suurin päästöjen aiheuttaja on energiankulutus, noin kaksi kolmannesta päästöistä. Liikenne aiheuttaa 17 %, maatalous 8 % ja jätehuolto 1%. Teollisuusprosesseissa vapautuvat päästöt ovat Varsinais-Suomessa poikkeuksellisen suuret eli 8%.

Vuoden 2003 tasosta seutukuntien kokonaispäästöt olivat kasvaneet lukuun ottamatta Vakka-Suomea ja Turunmaata. Vakka-Suomen kokonaispäästöt ovat vertailujaksolla puolittuneet johtuen erityisesti lannoitetehtaan päästövähennystoimista. Vähennykset olivat merkittäviä ja käänsivät osaltaan koko maakunnan kasvihuonekaasupäästöt laskuun. Myös maakunnan suurimman kunnan Turun päästöt vähenivät huomattavasti johtuen lähinnä uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä kaukolämmössä.

Osa maakunnan kunnista seuraa omia päästöjään CO2- palvelun avulla. Palvelun avulla päästöjä voi seurata kunnan nettisivuilla reaaliaikaisesti. Maakunnan tase lasketaan Kasvener-ohjelmalla muutaman vuoden välein. Näiden kahden ohjelman tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Ilmasto- ja energiastrategiat ohjaavat kohti hiilineutraalia maakuntaa

Varsinais-Suomen maakuntahallitus hyväksyi laajat maakunnalliset ilmasto- ja energiastrategiat marraskuussa 2010. Strategioiden keskiössä on se tosiseikka, että luonnonvaroja on säästettävä myös tuleville polville ja on omaksuttava energia- ja materiaalitehokas elintapa. Uusiutuvan energian hyödyntämistä on lisättävä voimakkaasti, mutta myös energian kokonaiskulutuksen vähentäminen on välttämätöntä. Vastuu on sekä kunnilla, yrityksillä että tavallisilla ihmisillä.

Kunnat ja erityisesti kuntien johto ovat tärkeitä toimijoita ilmastopolitiikassa, sillä kunnissa tehdään suuria ja kauaskantoisia päätöksiä mm. joukkoliikenteen järjestämistavoista, kaukolämpöjärjestelmistä, jätteiden käsittelystä, julkisista investoinneista ja hankinnoista. Kunnat voivat toimia edelläkävijöinä uusiutuvan energian käytössä.

Yrityksille ilmastonmuutoksen liiketoimintapotentiaalin sekä riskien tunteminen on tärkeää. Energiansäästöinvestoinnit ovat myös investointeja yrityksen kilpailukykyyn ja imagoon.

Myös yksityisillä ihmisillä on oma vastuunsa, sillä meistä jokainen voi vaikuttaa. Yksittäisen kansalaisen jokapäiväisen elämän suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät liikenteestä, asumisesta ja ruoasta.

Strategiajulkaisut löydät alla olevista linkeistä:

LUOTSI - Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 (pdf, 32 sivua) 

Varsinais-Suomen ilmastostrategia 2020 – Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen (pdf, 86 sivua)

V-S Energiastrategia 2020 (e-julkaisu)

Lisätiedot

Liisa Harjula, energianeuvoja

co2-raportti.fi

ilmastoinfo.fi (HSY:n palvelu)

ilmastodieetti.fi (Suomen ympäristökeskus)