Qvidjan kartano

Huhtikuun puolivälissä, tiistaina 11.4.2017, Qvidjan kartanolla Paraisilla järjestettiin Maataloustuotanto ja sen tulevaisuus -tilaisuus. Viljelijöille ja muille maataloustoimijoille tarkoitetussa tilaisuudessa pohdittiin maataloustuotannon tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia. Käsittelyssä olivat niin tuotannon yleinen kannattavuus, maaperän hyvinvointi, ravinnekierron ja luonnon monimuotoisuuden merkitys, erilaiset viljelijöiden yhteistyömallit kuin itse tuotetun energian hyödyt. 

Saara Kankaanrinta, toinen Qvidjan kartanon nykyisistä omistajista, avasi tilaisuuden kertomalla Qvidjan kokeiluista sekä alueelle rakentuvasta biokaasulaitoksesta ja energiavarastoinnin mahdollistavasta metanointilaitteistosta. Tilalla tehdään aktiivista yhteistyötä tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ja tila toimiikin tällä hetkellä tietynlaisena koelaboratoriona monille sato- ja maaperäkokeiluille. Uudet omistajat vannovat maaperän hyvinvoinnin, hiilen sitomisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen nimiin. Kankaanrinta uskoo, että hyvinvoiva maaperä myös tuottaa paremmin. 

Kankaanrinta kertoi myös perustamastaan yrityksestä Soilfoodista. Soilfood tarjoaa ratkaisuja maan sadontuottokyvyn ja viljelyn kannattavuuden parantamiseen sekä auttaa vähentämään viljelyn ravinne- ja hiilihävikkejä. Soilfood jalostaa maatalouden sekä bioenergia- ja metsäteollisuuden sivuvirroista korkealaatuisia lannoite- ja maanparannustuotteita. Tutustu Kankaanrinnan esityksiin Qvidjasta ja Soilfoodista täältä.

Päivän aikana käytiin tutustumassa Qvidjan kartanon alueelle rakentuvaan biokaasulaitokseen sekä alueelle toteutettuun kosteikkoon, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ravinnevalumia Itämereen. Biokaasulaitoksessa prosessoidaan tilan ja lähiympäristön elintarvikkeiksi kelpaamattomia biojätteitä ja niistä valmistetaan liikennekäyttöön soveltuvaa biokaasua sekä sähköä ja lämpöä alueen rakennusten tarpeisiin. Lisäksi uutena innovaationa toteutettava bio- ja puukaasutuslaitteisto mahdollistaa metanointiprosessin hyödyntämisen energian varastointiin.

Erilaiset yhteistyömallit yhdistivät puhujia

Mäkitalon sikalaa Koskella pitävä Martti Mäkitalo kertoi osallistujille oman tilan toiminnoista, hyviksi todetuista menetelmistä sekä paikallisesta hakelämpölaitoksesta. Mäkitaloilla on tällä hetkellä peltoalaa 122 hehtaaria sekä noin 100 emakkoa. Mäkitalo kertoi myös osakkuudesta kunnan taajaman hakelämpölaitoksessa, joka korvaa vuodessa noin 700 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Hakelämpölaitosta operoivat kunnan lisäksi kolme alueellista toimijaa ja lähes kaikki polttoaine laitokseen hankitaan oman kunnan alueelta. Lämpölaitoksen aluetaloudelliset, ympäristölliset sekä logistiset vaikutukset aiheuttivat paljon keskustelua ja kiittelyä osallistujien keskuudessa.

Taamarlan tilaa Särkisalossa pitävä Juha Wikström puhui otsikolla Nykyajan tila on tehokas ja ympäristöystävällinen. Tilan tuotantona on lihasikoja sekä kasvinviljelyä laajalla valikoimalla. Wikström puhui nykyaikaisesta tilasta yrityksenä, jonka on oltava kilpailukykyinen, tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja kannattava. Tilan toiminnassa on oltava pitkäjänteinen, mutta uudet parhaat käytännöt on omaksuttava nopeasti. Myös Wikströmin puheenvuorossa korostettiin maaperän hyvinvointia sekä toimivan vesitalouden tärkeyttä muun muassa pellon muotoilun avulla. Hyvällä vuoroviljelyllä maatilan tuottavuuden vaihtelua on mahdollista tasata vuosien välillä ja toisaalta hyvillä viljelykäytännöillä maatila muuttuu ympäristön pistekuormittajasta hajakuormittajaksi. Paljon keskusteltiin myös Taamarlan tilan laajasta yhteistyöstä toisen kasvinviljelytilan kanssa. Yhteistyö pitää sisällään niin yhteiskonehankintoja kuin ristiin urakointia. Tutustu Wikströmin esitykseen täältä.

Viimeisenä puhujana oli maatalousyrittäjä Peppi Laine Mikkolan tilalta Hajalasta, aiheenaan viljelijäverkostot. Tilan ydintoimintoja ovat kasvintuotanto, ympäristönhoito sekä lammastalous. Laine kertoi puheenvuorossaan erityisesti kolmenlaisesta yhteistyöstä: kone- ja laidunnusyhteistyöstä sekä tiedonvaihdosta. Konehankintojen tekeminen yhdessä naapureiden tai paikallisesti toimivien seurojen kanssa jakaa mittavia hankintakustannuksia ja niistä aiheutuvaa taloudellista taakkaa. Lampaidensa osalta Laine on tehnyt monenlaista laidunnusyhteistyötä. Lampaat ovat muun muassa laiduntaneet naapureiden suojavyöhykkeitä sekä maisemanhoitokohteita. Laine kertoo saaneensa paljon hyödyllistä tietoa sekä vertaistukea erilaisten hankkeiden sekä seurojen kautta. Yhteistyöllä hän kertoo olevan kolmenlaisia etuja. Ekonomisesti ajateltuna yhteistyöllä vältetään turhia investointeja sekä jaetaan riskejä, ekologiselta kannalta yhteistyö mahdollistaa uudenlaisia kokeiluja muun muassa tekniikan suhteen. Lisäksi tulevat sosiaaliset hyödyt, yhteisöllisyydessä on voimaa ja toisilta voi aina oppia. Tutustu Laineen esitykseen täältä.

Ohjelma vastasi hyvin kohderyhmän toiveisiin ja palaute päivästä on ollut kiittelevää. Tilaisuuden järjestäjät toivovat yhteydenottoja ja ideoita siitä, miten hyvää yhteistyötä ja jo olemassa olevan tiedonvälitystä voidaan entisestään edistää maatalouden kehittämiseksi.


Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Valonia, MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Ravinneneutraalit kunnat -hanke, Turun yliopiston Brahea-keskus, Luonnonvarakeskus sekä Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanke (LIFE 15 IPE FI 004).